Suru

Soili Poijula Resilienssi surussa Surukonferenssi 2018

SURU

—Akuutti suru irrottaa meidät meneillään olevasta elämästä ja   keskittää huomiomme kuolleeseen läheiseen

—Suru on hienosäädetty kussakin menetyksessä yksilöllisesti  kunkin surevan ja ko.  ihmissuhteen mukaiseen omaan yksilölliseen tapaan ja tahtiin

—Kaksi ihmistä ei koe surua tarkalleen samalla tavalla, vaan parantumisprosessi etenee jokaisella eri tavalla

—Surun kulku koetaan ennustamattomana ja  ailahtelevana

Suru on —psykososiaalinen prosessi, jonka menetys-elämäntapahtuma on käynnistänyt, jossa akuutti suru muuttuu ja  lopulta kypsyy integroiduksi suruksi  ( surun ilmeneminen käyttäytymisessä)( Shear 2011-2013)

—Etenee kohtauksittain, alkaa huomion oskilloinnilla tuskalliseen kuoleman todellisuuteen ja siitä pois

—Aluksi akuutit tuskan ja epätoivon tunteet koko ajan

—Sitten aaltoina tai purkauksina ensin ilman ärsykettä myöhemmin erityisten vainajaan liittyvien muistuttajien aiheuttamina

—Terveet, yleensä adaptiiviset ihmiset eivät ole kokeneet aikaisemmin tunteiden vuoristorataa, kokevat voimakkaan hallitsemattoman akuutin surun emotionaalisuuden hämmentävänä tai jopa hävettävänä tai pelottavana

—Jos reaktiot ovat hallitsevia, ihminen voi yrittää vältellä muistuttajia tai ylikontrolloida ärsykkeitä, mikä voi häiritä normaalia surun etenemistä

—Tuskallisiin kokemuksiin sekoittuvat myönteiset tunteet: helpotus, ilo, rauha ja onnellisuus

—Myönteiset tunteet herättävät kielteisiä epälojaaliuden ja syyllisyyden  tunteita

—Myönteiset tunteet 6 kuukauden kuluttua menetyksestä ovat resilienssin merkki ja liittyvät hyviin pitkän aikavälin lopputuloksiin

    Useimmilla suru ei koskaan täysin lopu

Normaali suru

I Akuutti suru

– Voi olla hyvin tuskallinen & käyttäytymistä, joka epätavallista normaalissa arkielämässä              (voimakas surullisuus ja itkeminen, muut epätavalliset onnettomaksi itsensä kokemisen tunteet, jatkuvat kuollutta koskevat muistot ja ajatukset, häiriintyneet neurovegetatiiviset toiminnat, keskittymisvaikeudet ja kiinnostuksen puute toisia ihmisiä tai päivittäisiä aktiviteetteja kohtaan)

II Integroitunut suru: kuollut  on helposti palautettavissa muistiin surun ja ikävöinnin kera

—Kuoleman todellisuus ja merkitys on sulautunut ja sureva kykenee jälleen mielihyvää ja tyydytystä tuottaviin ihmissuhteisiin ja toimintoihin

—Suru ei hallitse mieltä tai estä toimintoja

—Akuutti suru voi ajoittain aktivoitua uudelleen (syntymäpäivät, joulut, uusi menetys, voimakas stressi)

Akuutista integroituneeksi suruksi

—Alun sokin hälvennyttyä on ajanjaksoja, jolloin sureva kykenee keskittymään muihin asioihin eikä tunne intensiivisesti menetyksen tuskaa

—Asteittain jaksot pitenevät ja on hyvä päiviä ja huonoja päiviä

—Prosessin aikana sureva kokee takaiskuja

—Suhteellisen hyvänä päivänä sureva kohtaa rakkaastaan muistuttavan tekijän mikä voi aiheuttaa menetyksen tuskallisten tunteiden palaamisen.

—Usein surevien on vaikea kestää juhlapyhiä, syntymäpäiviä, kuoleman vuosipäivää tai muita merkityksellisiä ajankohtia

—Jos akuutit surureaktiot eivät ole muuttuneet helpommin kestettäviksi tunteiksi, surevan on hyvä harkita suruprosessiin avun saamista

Suru ei ole vai eroon joutumista kuolleesta ihmisestä, vaan uusien ja mielekkäiden tapojen  löytämistä suhteen jatkamiseksi kuolleeseen

—Kohdatessaan sisäisten ja ulkoisten realiteettien dilemman, sureva vähitellen oppii hyväksymään rakkaansa vainajana takaisin elämäänsä

—Suhteen transformaatio: todellinen (elävä ja hengittävä) suhde on menetetty, mutta muut (symbolinen, internalisoitu, kuviteltu suhteessa olo) suhteen muodot  jäävät jäljelle, kehittyvät ja muuttuvat

—Kuukausien ajanjakson aikana on havaittavissa jotakin etenemistä menetyksen kanssa toimeen tulemisessa ja aikanaan useimmat ovat jälleen läsnä omassa elämässään, vaikkakaan ei samalla tavalla kuin ennen menetystä

—Surua ei voiteta tai ratkaista, mutta se muuttaa muotoaan, kun lopullisuuden ja kuoleman  seurausten kansa tehdään sovinto ja kyetään uudelleen suuntautumaan tulevaisuuteen tavalla, joka mahdollistaa jälleen ilon ja tyytyväisyyden

—Kuollutta koskevat muistot säilyvät saavutettavina ja katkeransuloisina, mutta akuutin surun periodi  (jossa kuollutta koskevat ajatukset ja mielikuvat hallitsevat mielenmaisemaa) lopulta väistyy

Normaali suru (Stroebe ym. 2008)

kuoleman kohtaaminen tosiasiana

ei äärimmäistä yksinäisyyttä tai tyhjyyttä

tunneyhteyden tunteminen muihin

elämällä on yhä tarkoitus ja merkitys

menetys ei ole murtanut minuuden eikä oman pätevyyden tunnetta, eikä luottamusta toisiin

ei äärimmäistä vihaa menetyksen vuoksi

sopeutuminen elämään kuolleen poissa ollessa

surun tunteminen menetyksestä ja kuolleen kaipaaminen

asteittainen palautuminen toimintoihin ja ihmissuhteisiin

ei voimakkaita ja sitkeitä traumaattisen surun oireita

sopeutuminen uusiin olosuhteisiin ilman ylivoimaista                  vaikeutta

 

Surun ja trauman erot

Suru

—Muistikuvat menetetystä henkilöstä

—Etsitään lohduttavia muistoja

—Halutaan puhua menetetystä henkilöstä

—Suru, kaipaus ja masennus

—Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä

Trauma

—Jatkuvasti mieleen tulevat muistikuvat järkyttävästä tapahtumasta.

—Vältetään järkyttävästä tapahtumasta muistuttavia tilanteita ja asioita.

—Tapahtumasta puhuminen on vaikeaa.

—Ahdistus, pelko, masennus

—Painajaiset, järkyttävien hetkien kokeminen uudelleen.

Traumaattinen suru

Henkirikoksesta tai itsemurhasta johtuva suru, jossa kuoleman traumaattisuus on jatkuvasti kärsimystä aiheuttaen mielessä, ml. kuolleen viimeiset hetket, kärsimyksen aste ja silpovat vammat tai kuoleman pahantahtoinen tai tahallinen luonne.

Henkirikoksen uhrien oamisten selviytymistä ja kokemuksia saaduista  palveluista on kuvattu Soili Poijulan tutkimusraportissa:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72253/URN:NBN:fi-fe201504226685.pdf?sequence=1

http://www.riku.fi/fi/riku-lehti/riku-lehti+22016/henkirikoksen+aiheuttama+trauma/

—SURU JA DEPRESSIO

30% surevista kärsii depressiosta (Zisook, Simon ym., 2010)

VAKAVAN DEPRESSION KRITEERIT

5 tai useampi oireista vähintään 2 viikon ajan

—1. Masentunut mieliala

—2. Merkittävästi vähentynyt kiinnostus toimintoihin tai mielihyvä niistä

—3. Merkittävä painon menetys tai nousu ja/tai muutos ruokahalussa

—4. Unettomuus tai yliunisuus

—5. Psykomotorinen agitaatio tai hidastuminen

—6. Uupumus tai energian menetys

—7. Arvottomuuden tai syyllisyyden tunteet

—8. Heikentynyt kyky ajatella tai keskittyä

—9. Toistuvat kuolema-ajatukset, itsemurhatoiveet tai itsemurhayritys

——Vakava depressio reaktiona edeltävään elämän tapahtumaan

 

Traumaattinen suru

 

Henkirikosuhrien omaisten traumaatinen suru

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72253/URN:NBN:fi-fe201504226685.pdf?sequence=1

 

Normaali, traumaattinen ja komplisoitunut suru

—Normaali suru: murheellisuus, ikävä ja menetetyn kaipaus

—Trauma: ahdistuneisuus ja jatkuva vaaran tunne

—Komplisoitunut suru: jyrkät reaktiot (murheellisuus, syyllisyys, viha) ja kykenemättömyys hyväksyä, että menetetty henkilö on ikuisesti poissa (tai sen vastustaminen)

 

ICD 11

https://icd.who.int/browse11/l-m/en#/http://id.who.int/icd/entity/1183832314

—Surussa kehittyy vakava pitkittyneen surun häiriö suhteellisen harvalle (10 %). Ei luonnollisesti kuolleiden omaisista lähes puolet kärsii pitkittyneen surun häiriöstä.

Pitkittyneen surun häiriössä voimakas suru jatkuu, on tuskallinen ja vammauttava, voi täyttää erillisen mielenterveyshäiriön kriteerit

KOMPLISOITUNEEN/ PITKITTYNEEN SURUN HÄIRIÖN KRITEERIT

Kriteeri A:  Krooninen & häiritsevä kuoleen kaipaus, voimakas ikävöinti.

Kriteeri B: vähintään 5 jatkuvaa oiretta:

1.Vaikeus hyväksyä kuolema tosiasiana

2.Kyvyttömyys luottaa toisiin

3.Syvä katkeruus tai viha, joka liittyy kuolemaan

4.Vaikeaus siirtyä eteenpäin elämässä

5.Turtuneisuus/Irrallisuus

6.Elämän tuntuminen tyhjältä tai merkityksettömältä ilman kuollutta

7.Synkkä tulevaisuus

8.Agitoitunut

Kriteeri C.  Häiriön oire aiheuttaa merkittävää, jatkuvaa toimintahäiriötä sosialaisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä elämänalueella.

Kriteeri D.  Häiriön oireiden tulee kestää vähintään 6 kk.

Komplisoituneen surun diagnoosi = Kriteerit A, B, C ja D täyttyvät.

 

Komplisoituneen surun terapia (Shear: CGT)

CGT:n lähestymistapa perustuu kiintymyssuhdeteoriaan surun ymmärtämisessä luonnollisena prosessina, joka etenee normaalisti, kun ns. komplisoivat tekijät eivät estä sitä. Tämä prosessi sisältää kuoleman ja sen seurausten kohtaamisen ja läpikäymisen sekä samanaikaisesti elämän tarkoituksen ja suunnitelmien uudelleen määrittelemisen. Hoito käydään tyypillisesti läpi 16 sessiossa 4 kuukauden kuluessa. Hoidossa keskitytään mm. seuraaviin:

Surua, komplisoitua surua ja komplisoituneen surun hoitoa, CGT:tä koskeva tieto

Päivittäisen suru monitoroinnin käyttö

Tärkeän toisen henkilön osallistumisen

Interpersoonallisen toiminnan tukeminen

Henkilökohtaisen tavoitteen ja itsestä huolenpidon työskentely

Systemaattinen altistus (kuolema sekä läpikäytävät vaiheet ja aktiviteetit)

Muistojen kanssa työskentely

 

Hoidon tavoite on saavutettu, kun suruprosessin psykologiset esteet on tunnistettu ja raivattu pois tieltä niin, että normaali sopeutuminen voi jatkua ja oireet vähenevät asteittain.