English Facebook Linkedin

Ajankohtaista

Valtioneuvoston (2022) Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta on ollut lausuntokierroksella. Soili Poijula antoi lausuntonsa Sivistysvaliokunnalle 27.4.2022. Lausunnossaan Poijula nosti keskeisenä kehitettävänä asiana esille valtakunnallisen miniteriöiden yhteisen psykotraumatologian keskuksen perustamisen tarpeen. Poijula on jo pitkään tuonut esille traumatisoivien tapahtumien psykososiaalisen tuen ja palveluiden johdonmukaisen organisoinnin ja tuen kehittämisen tarpeen maassamme. Valtioneuvosto on vuonna 2019 nostanut kansakunnan henkisen kriisinkestävyyden l. resilienssin keskeiseksi kansallisen turvallisuuden tekijäksi. Psykotraumatologian asiantuntijuuden piiriin kuuluu myös resilienssiä ja resilienssin vahvistamista koskeva tutkimus ja menetelmien kehittäminen.

Sanomalehti Kaleva julkaisi 11.5.2022 Soili Poijula mielipidekirjoituksen psykotraumatologian asiantuntijakeskukseen liittyen.

 

Kun kansallinen turvallisuutta uhataan

 

Pitkittyneessä monihäiriötilanteessa, jossa uutena väestön selviytyvyyttä kuormittavana tekijänä ja uhkana on sota Euroopassa ja siihen liittyvä Suomea koskeva sodan ja ydinsodan uhka, tarvitaan uudenlaista keskitettyä valtakunnallista henkisen kriisinkestävyyden ja psyykkisten traumojen ennalta ehkäisemisen ja hoidon kansallista asiantuntijatukea.

Hollannissa suuronnettomuudet ja niihin liittyvä psykososiaalisen tuen ja palveluiden tarve herättivät ministeriöt perustamaan kansallisen psykososiaalisen tuen keskuksen jo vuonna 2002. ARQ National Psychotrauma Centerissä ainutlaatuisesti koko maailmassa kaikki psykotrauma-asiantuntijuus on saman katon alla.

Keskus tarjoaa ennalta ehkäisevää tukea ja neuvontaa, tekee psykotrauma-alan tieteellistä tutkimusta ja tarjoaa koulutusta. Psyykkisistä traumoista kärsiviä autetaan seulontojen, diagnosoinnin ja hoidon avulla. Organisaatioille ja hallitukselle annetaan neuvontaa traumatisoituneiden hoidon järjestämisestä. Hollannissa psykotraumatologista tutkimusta ja työtä on tehty toisesta maailmansodasta lähtien palvellen näin sekä Hollantia että maailmanlaajuisesti.

Ruotsissa toimii Uppsalan yliopiston neurotieteitten laitoksen ja yliopistosairaalan psykiatrian jaoston yhteydessä psykotraumatologian kehittämiskeskus, Kunskapscentrum för katastrofpsykiatri.

Norjassa katastrofiapsykiatrian laitos on kehittynyt kansalliseksi väkivallan ja traumaattisen stressin tutkimuskeskukseksi, jonka tutkimusalueita ovat väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö; katastrofien hallinta, terrorismi, aseelliset konfliktit ja traumaattinen stressi; ja pakkomuutto ja pakolaisten terveys.

Keskus on monitieteellinen ja työllistää yli 100 psykologian, psykiatrian, ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoita. Tutkimuksen ja siihen liittyvän toiminnan lisäksi instituutti neuvoo Norjan hallitusta omalla osaamisalueellaan ja sillä on asiantuntija valtakunnalliseen hätätilanteiden hallinnan toimintaan kansallisella tasolla.

Keskukset tekevät yhteistyötä International Society for Traumatic Stress Studiesin ja European Society for Traumatic Stress Studiesin sekä kansallisten traumaattisen stressin yhdistysten kanssa.

Vastaavasti kuin Hollannissa, Suomeen tarvittaisiin ministeriöiden yhteinen psykotraumatologian keskus johtamaan, ohjaamaan, koordinoimaan ja kehittämään psykososiaalista tukea ja palveluita niin kuin myös henkisen kriisinkestävyyden vahvistamista. Myös valtakunnallinen yliopistotasoinen psykotraumatologian tutkimusyksikkö tarvitaan.

Tähän saakka Tampereen yliopiston psykologian laitos professori Raija-Leena Punamäen johdolla on ollut Suomessa ainoa kansainvälisesti merkittävää psykotraumatologian ja erityisesti sodan aiheuttamien psyykkisten traumojen ja hoidon tutkimusta tekevä yksikkö, ilman että sille olisi annettu mandaattia ja resursseja toimia kansallisena psykotraumatologian tutkimuksen yksikkönä.

 

Soili Poijula

Toimitusjohtaja, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti (traumapsykoterapia)

Oy Synolon Ltd, Suomen traumaterapiakeskus

ja

varapuheenjohtaja

Suomen Psykotraumayhdistys ry

www.soilipoijula.fi

 

Aikaisemmin aiheesta mm.

 

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006497431.html

 

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000002634054.html

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

https://itla.fi/itlan-aloitteesta-koulutetaan-osaajia-auttamaan-lapsia-ja-perheita-sotaan-liittyvien-traumojen-kasittelyssa/

https://itla.fi/ajankohtaista/viimeisimmat/

Soili Poijula on Teaching Recovery Techniques -intervention kehittäjien hyväkymä kouluttaja Suomessa jo yli 20 vuoden ajan

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

NUORET JA VÄKIVALTA – mielipidekirjoitus Kalevassa

Vä­ki­val­taa käyt­tä­viä nuoria yh­dis­tää häiriö – tun­ne­ta­son em­pa­tian puute on yh­tey­des­sä an­ti­so­siaa­li­seen käyt­täy­ty­mi­seen, agg­res­sioon, nuo­ri­so­ri­kol­li­suu­teen ja kou­lu­vä­ki­val­taan

Väkivallan uhriksi joutuminen on yksi vakavimmista mielenterveysongelmien aiheuttajista lapsilla ja nuorilla. Resilienssi eli kyky selviytyä vastoinkäymisistä ja käyttää sosiaalisia ja kulttuurisia resursseja puolestaan suojaa mielenterveyshäiriöiltä. Perheeseen ja kouluun kuulumisen tunne on avaintekijä vastoinkäymisiin ja muutoksiin sopeutumisessa, jopa itsemurhien ehkäisemisen näkökulmasta.

Norjalaisnuorista tehdyssä kansallisessa moniuhriutumistutkimuksessa raportoitiin noin 20 prosentin nuorista joutuneen sekä vanhempiensa harjoittaman psyykkisen ja fyysisen väkivallan uhreiksi joko todistajina tai uhreina että ikätovereidensa väkivallan (koulukiusaaminen) uhreiksi.

Sanallisen väkivallan uhreiksi joutui 37–44 prosenttia, perheväkivaltaa todisti 40–30, ruumiillisen väkivallan uriksi joutui noin 41–32 ja seksuaalisen väkivallan noin 21–20 prosenttia nuorista.

Yhdentyyppisen väkivallan uhreja nuorista oli 25 prosenttia, kahdentyyppisen 20, kolmentyyppisen 16 ja neljän tyyppisen 7 prosenttia. Monentyyppisen väkivallan uhrien resilienssi oli heikoin ja heillä oli mielenterveyshäiriöitä enemmän kuin kolmasosalla nuorista, jotka eivät olleet joutuneet väkivallan uhreiksi.

”Väkivalta nuorten keskinäisissä suhteissa on kasvava ja vakava ongelma.”

Tutkimuksen mukaan terveenä selviytymisessä resilienssi on tärkeämpi vaikuttaja kuin monentyyppiselle väkivallalle altistuminen. Mitä enemmän stressaavia tapahtumia, sitä heikompi resilienssi ja nuoren suhde vanhempiinsa ja ikätovereihinsa, erityisesti tytöillä.

Väkivalta nuorten keskinäisissä suhteissa on kasvava ja vakava ongelma. Kaksi tärkeintä ongelmaa ovat ikätovereiden harjoittama kouluväkivalta (koulukiusaaminen) ja seurustelusuhteessa tapahtuva väkivalta. Niitä on aikaisemmin tutkittu erikseen, ei yhdessä.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Väkivaltaa käyttäviä nuoria yhdistää häiriö. Heillä on kognitiivista empatiaa muttei affektiivista empatiaa, kykyä myötäkärsimyksen kokemiseen. Tunnetason empatian puute on yhteydessä antisosiaaliseen käyttäytymiseen, nuorten aggressioon, nuorisorikollisuuteen ja kouluväkivaltaan.

Nuorten seurusteluväkivaltaa harjoittavat pojat ja uhreina ovat tytöt. Seksistiset asenteet ennustavat väkivaltaa. Asenteet alkavat kehittyä jo lapsuudessa.

Monia palveluja ajan kuluessa käyttävistä moniriskisistä nuorista tehdyssä tutkimuksissa havaittiin, ettei käytettyjen palveluiden määrä ole tärkeä selviytymisessä vaan laatu. Erilaiset riskitekijät huomioivat korkealaatuiset palvelut vahvistavat nuorten resilienssiä.

Muista parempia tuloksissaan olevissa korkealaatuisissa palveluissa kyetään tunnistamaan ja hyödyntämään positiiviset voimavarat, jotka nuori tuo interventioihin, vahvistamaan heitä tukiprosessissa ja kyetään tunnistamaan nuoren puuttuvat voimavarat ja kompensoimaan ne.

Hoitoketjuista tehdyt vuokaaviot kumisevat tyhjyyttään, kun tiedetään, ettei perustason ja erityistason välillä välttämättä henkilöstön rakenteissa tai osaamisessa ole suuriakaan eroja ja varsinaista tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa ei monestikaan ole saatavissa. Puhumattakaan siitä, että resilienssiä voidaan kehittää ja vahvistaa interventioiden avulla. Erityisen tärkeää tämä olisi niillä nuorilla, jotka joutuvat kokemaan väkivaltaa ja kärsivät mielenterveyshäiriöistä sen seurauksena.

Soili Poijula

toimitusjohtaja, laillistettu psykologikouluttajapsykoterapeutti

Oy Synolon Ltd, Suomen Traumaterapiakeskus

Oulu

 

 

https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/kiusaamisen-uhreilta-puuttuu-hoito/?public=d1ad738ab9527e77e47bc64dfc7017e3&utm_source=facebook&fbclid=IwAR3Gn0mB0smrmdTqEo5agk1_QBZIKxOLD443U9EVZRa3qC2sSzwNjVtzErU

Koulukiusaamisen uhrien traumahoidosta jo vuonna 1999

 

 

TUKEA KORONAKRIISISSÄ

HS

Mielipide|Lukijan mielipide

Suomeen tarvitaan psykososiaalista tukea ja palveluja koordinoiva asiantuntijakeskus

Siiloissa toimiminen on tehotonta. On jo näkyvissä, että eri puolilla tehdään päällekkäistä työtä, jolloin resursseja hukataan.

Julkaistu: 6.5. 2:00

Covid-19-pandemian aiheuttama poikkeustila haastaa uudella tavalla valtioita, yhteisöjä, organisaatioita, yrityksiä, perheitä ja yksilöitä. Viruksen leviämisen aiheuttama kuolemanvaara ja epävarmuus koskevat eriasteisesti kaikkia. Viruksen leviämistä on hidastettu monin toimin.

tartunnan saaneet vakavasti sairaat kamppailevat säilyäkseen hengissä. Kuolemantapauksissa jäähyväisten jättäminen on mahdotonta, ja hautajaiset muistotilaisuuksineen ovat minimalistisia. Tartuntariski kuormittaa monia, eniten niitä, jotka testaavat, tutkivat ja hoitavat tartunnan saaneita.

Suuri osa työssä käyvistä on tehnyt digiloikan ja siirtynyt nopeasti etätyöhön. Lapset ja nuoret ovat olleet kodeissaan etäopetuksessa. Monen perheen arki on ollut liiankin kuormittavaa. Riskiryhmään on määritelty ikäihmiset ja tietyistä sairauksista kärsivät. Eristämisen jatkuessa joudutaan arvioimaan sen hyödyt ja haitat. Jopa kuolleisuuden on todettu lisääntyvän vanhusten liialliseen yksinäisyyteen liittyen.

Monet organisaatiot ovat joutuneet sopeuttamaan nopeasti toimintaansa, osa yrityksistä joudutaan lopettamaan kokonaan. Lomautukset ja irtisanomiset lisääntyvät. Moni menettää työn ja toimeentulon tuoman turvan.

Kansainvälisesti hätätilanteiden psykologian tehtäväksi on tullut auttaa niin koronaan sairastuneita, tartunnan saaneita kuin sen levittäjiksi leimattuja, surevia omaisia, ensilinjan auttajia, lasten ja nuorten vanhempia sekä lasten parissa työskenteleviä, kouluja ja päiväkoteja, organisaatioita ja yrityksiä.

Nopeasti on pystytty tuottamaan räätälöityä henkistä kriisikestävyyttä tukevaa neuvontaa. Avuntarpeeseen on vastattu nettineuvonnalla, kriisichateilla ja -puhelimilla. Mielenterveystyötä on siirrytty tekemään etänä, myös psykoterapiaa. Auttajien auttamiseen on kehitetty nopeasti räätälöityjä malleja ja menetelmiä. Suomessa moni sairaala on ollut tyhjäkäynnillä; auttamisen halu kuormittaa myös silloin, kun ei pysty tekemään merkityksellistä työtään.

Maastamme puuttuu edelleenkin psykososiaalista tukea ja palveluita koordinoiva ja ohjaava valtion asiantuntijakeskus. Tukea ja palveluita ohjaavissa suosituksissa johtovastuu määriteltiin aikaisemmin terveydenhuollolle, nykyisin sosiaalihuollolle.

Nyt jos koskaan tarvittaisiin yhtä monen ministeriön yhteistä koordinoivaa ja ohjaavaa keskusta. Vanhat rakenteet psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestämisessä eivät toimi – siiloissa toimiminen on osoittautunut tehottomaksi. On jo näkyvissä, että eri puolilla tehdään päällekkäistä työtä, jolloin resursseja hukataan.

Myös rahoituksella aiheutetaan tehotonta koronaprojektien synnyttämistä muun muassa kolmannelle sektorille. Ahdistuksesta kumpuaa auttamisen halua ja toimintaa, joka ei kaikin osin kestä kriittistä arviointia, mutta voi kyllä auttaa tekijäänsä.

Soili Poijula

psykologi, traumapsykoterapeutti VET

toimitusjohtaja, Oy Synolon Ltd, Suomen traumaterapiakeskus

 

 

 

Resilienssi-podcast, Turvallinen Oulu-hanke

 

 

 

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kriisi-mittaa-johtajan-resilienssin-nain-poikkeustilasta-selviaa/79254198-60eb-47e4-b5bd-d122096b8449?ref=email:344d

 

 

BLOGI

Soili Poijula: Traumapsykoterapia Suomessa

 

SURU, ICD 11:n dg: pitkittyneen surun häiriö, sairauslomat ja avun saaminen

https://areena.yle.fi/1-4584907?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=facebook-share&fbclid=IwAR2f9umVpBbJKryuKGcy8f2m9ytpNYgpHPzs5sTrKQCiD7HXjcwdc_QogPw

https://yle.fi/uutiset/3-10963513

https://yle.fi/uutiset/3-10956978

https://yle.fi/uutiset/3-10976600

https://yle.fi/uutiset/3-10972330?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR3QK6A3M-Vo-ya39I7lass_RCh2inxYPKJGOh7oOsRKLi1yYGaIFZB8HOU