English Facebook Linkedin

Kriisi

Traumaattinen kriisi

  • Johan Culbergin (1971)  traumaattisen kriisin nelivaihemallista (sokki-reaktio-läpityöskentely-integraatio) on luovuttu, koska se ei kuvaa todellisessa elämässä tapahtuvaa yksilöllistä reagointia ja toipumista
  • Luonnollinen toipuminen on yksilöllistä ja siihen sisältyy stressiresistanssi l. vastutuskykyisyys stressille, resilienssi (palautuvuus ja kestävyys), toipuminen vastakohtana ongelmille toipumisessa ja häiriöitten kehittymiselle.

 

Vastustus Vakaa tai ylläpysyvä stressin kokemisen lievä tai stressittömyyden malli
Resilienssi Aluksi, kohtalaisesta vakavaan stressin kokemukset, joita seuraa jyrkkä väheneminen
Toipuminen …asteittainen väheneminen
Uusiutuvat ja/tai toistuvat ongelmat Aluksi, kohtalaisista vakaviin stressin kokemuksiin, joita seuraavat mallit eivät ole vakaita ajan kuluessa
Viivästynyt toiminnan häiriintyminen

Krooninen dysfunktio

Ei ollenkaan, lievät tai kohtalaiset stressikokemukset, joita ei seuraa toiminnan häiriintyminen aluksi vaan seuraa myöhemmin

Keskitason ja pitkäaikaiset kohtalaisesta vakavaan stressiin kokemukset, joita seuraa dysfunktio tai häirö(t), jotka ovat vakaita ajan kuluessa

Kriisi

kärjistynyt, vaarallinen tilanne, käänne (kohta), murros.

äkillinen tila, joka vakavasti vaarantaa hengen (Hippokrates)

vaara tai mahdollisuus/ haaste (Kiina)

—Sana kriisi on tullut suomen kieleen ruotsin ja latinan kautta kreiken kielestä. Klassisessa kreikassa krísis on ’erottaminen, ratkaisu, arvostelu, oikeuden päätös, oikeudenkäynti, taudinkäänne’. Sana on johdettu kreikan krī́nein-verbistä, joka tarkoittaa erottamista, valitsemista, ratkaisemista ja tuomitsemista. Tähän kreikkalaiseen verbiin perustuvat myös esimerkiksi sanat kriittinen, kritiikki ja kriteeri.

—Kreikkalainen sana lainautui latinaan muodossa crisis ja merkityksessä ’ratkaiseva käänne’. Ruotsissa kris-sanalla oli ilmeisesti ensin lääketieteellinen merkitys (vrt. epikriisi ’hoitotiivistelmä’), myöhemmin myös merkitys ’pulmallinen tilanne’.

Lähde: Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY, 1990.

Kriisi on tapahtuman tai tilanteen havaitseminen niin kestämättömän vaikeaksi, että se ylittää henkilön resurssit ja selviytymismekanismit.

Jos henkilö ei saa helpotusta, kriisi voi aiheuttaa vakavaa tunteiden, ajattelun ja käyttäytymisen toimintavajetta.

KRIISIN OMINAISPIIRTEITA

vaara ja mahdollisuus

monimutkainen oireisto

kasvun ja muutoksen siemenet (kiehumapiste)

pika-apu (lääkitys) voi syventää kriisiä, koska syitä ei hoideta

valinnan välttämättömyys (toiminta – elämä)

universaalius ja yksilöllisyys

 

Traumaattinen kriisi

Trauma

Sielullinen tai elimellinen vaurio

Kreik. troein  = lävistää

vamma, vaurio, haava

Stressi

Voimakas henkinen tai ruumiillinen rasitus ja sen aiheuttama elimistön sopeutumisreaktio

 

Traumaattinen kriisi

 

Kukaan ei voi koskaan ymmärtää mitä olen kokenut”

omin voimin on äärimmäisen vaikeaa toipua traumasta

niin kuin vakavassa ruumiillisessa loukkaantumisessa, myös psykologiset haavat vaativat toisten apua parantuakseen

ensimmäinen osa auttamista on eristäytymisen muurin rikkominen, joka usein seuraa altistumisesta äärimmäisille stressoreille

ensikontaktin laatu on tärkeä

tärkeää, ettei uhri rakenna muureja uudestaan, siksi hoidon jatkuvuus on tärkeää

Traumakertomus ja muisti

trauman jälkeisenä lyhyenä ajanjaksona muodostetaan ja vakiinnutetaan pysyvä kertomus traumaattisesta tapahtumasta ja omista reaktioista, tämä voi muovata tapaa, jolla tapahtuma tullaan muistamaan

Henkilökohtaista kokemusta koskevaan pitkäaikaismuistiin vaikuttaa usein se, mitä muut ovat sanoneet ja havainneet ja tapahtuman laajempi sosiaalinen arviointi (esim. epäonnistuminen, suuronnettomuus, sankariteko jne.)

omien oireiden arviointi voi ennustaa PTSD: tä enemmän kuin oireiden vakavuus

henkilökohtaisten ja kerrottujen faktojen sekoitus vakiintuu autenttiseksi ja tarkaksi muistoksi tapahtumasta.