Auttajien auttaminen

Traumatietoinen lähestymistapa auttajien auttamiseen sisältää koulutuksen, voimavarojen ja stressitekijöiden arvioinnit, traumaatisen stressin hallinnan mallit, interventiot ja mm. posttraumainternaatin (traumatyöpajan). Ensimmäinen posttraumainternaatti järjestettiin Suomessa Soili Poijulan suunnittelemana ja toteuttamana jo 1990-luvulla. Se on ollut myös traumapsykoterapeuttikoulutuksen oman hoidon malli Suomessa.

Itsehoidon kolme perusnäkökulmaa

Tietoisuus	Ensimmäinen askel on kehittää tietoisuutta. Tämä vaatii sinua hidastamaan tahtia ja keskittymään sisäänpäin määritelläksesi kuinka tunnet, mikä on stressitasosi, minkä tyyppisiä ajatuksia pääsi sisällä kulkee ja ovatko käytöksesi ja toimesi linjassa sen kanssa, kuka haluat olla.
Tasapaino	Toinen askel on hakea tasapainoa kaikilla elämäsi alueilla mukaan lukien työ, henkilökohtainen- ja perhe-elämä, lepo ja vapaa-aika. Olet tuottavampi kun sinulla on ollut mahdollisuus levätä ja rentoutua. Kun tulet tietoiseksi siitä, milloin olet menettämässä tasapainon elämässä, antaa se sinulle mahdollisuuden muutokseen.
Yhteys	Viimeinen askel on yhteys. Siihen kuuluu yhteyksien ja tukevien suhteiden rakentaminen työkavereiden, opiskelijoiden, ystävien, perheen ja yhteisön kanssa. Yksi tehokkaimmista stressinvähentäjistä on sosiaalinen yhteys.

Resilienssin vahvistaminen on keskeisin uusi osa auttajien auttamista. Erityisen voimakkaalle stressille altistumista sisältäville ammattiryhmille suositellaan resilienssin vahvistamisen koulutusta. Paitsi sotilaille, poliiseille, pelastajille ja auttamisalojen ammattihenkilöille myös koulutusalan ammattilaisille on kehitetty resilienssin vahvistamisohjelmia (Poijula, 2018. Resilienssi)

Sijaistraumatisoituminen

Sekundaarisen traumaattisen stressin ydinosaaminen traumatietoisessa työnohjauksessa

Työnohjaajan kompetenssit – itsearviointityökalu

Kompetenssi #1: Tietämys sekundaarisen traumaattisen stressin (STS) merkeistä, oireista ja riskitekijöistä ja sen vaikutuksista työntekijöihin; tietämys työyhteisön tukivaihtoehdoista, hoitoprosesseista työntekijöiden auttamiseksi tai ulkoisista tukiresursseista STS-oireista kärsiville työntekijöille.

Kompetenssi #2: Tietämys ja kyky itsearviointiin, tarkkailuun ja ohjaajan oman STS:n käsittelyyn.

Kompetenssi #3: Tietämys siitä, miten rohkaista työntekijöitä jakamaan tunneperäisiä kokemuksia traumatyön tekemisestä turvallisella ja tukevalla tavalla.

Kompetenssi #4: Tietämys taidoista, jotka auttavat työntekijää tunneperäisessä uudelleensääntelyssä vaikeiden kohtaamisten jälkeen; kyky arvioida intervention tehokkuutta; valvoa kehitystä ja tehdä sopivia lähetteitä tarvittaessa.

Kompetenssi #5: Tietämys psykologisen ensiavun perusteista tai muista tukevista lähestymistavoista, joilla autetaan henkilökuntaa hätätilanteen tai kriisin jälkeen.

Kompetenssi #6: Kyky sekä mallintaa että valmentaa työntekijöitä traumalinssien käytössä ohjatakseen tapauksen käsitteellistämistä ja palvelun toimitusta.

Kompetenssi #7: Tietämys resilienssitekijöistä ja kyky jäsentää resilienssin rakentamista yksilölliseen ja ryhmävalvonnan toimintaan.

Kompetenssi #8: Kyky erottaa toisistaan työntekijän näkökulman odotetut muutokset ja kognitiiviset häiriöt, jotka liittyvät epäsuoraan traumalle altistumiseen.